Kyläilemässä

Saimme nauttia ystävämme Anun vierailusta täällä Ukarumpassa viikon ajan syyskuun alussa. Oli ihana saada hänet meille kyläilemään ja jakaa pieni pätkä arkea yhdessä. Kiitos Anulle vierailusta, sekä myös ajatuksista, jotka hän halusi meidän blogiin kirjoittaa.

Tässä on Anun lyhyt raportti viikon tapahtumista:

Pienkone pyöri paksun pilviverhon päällä etsien aukkoa, josta pääsisi laskeutumaan. Kone oli käynyt jo aiemmin kokeilemassa laskeutumista, mutta ei saanut siihen lupaa lennonjohdolta huonon sään vuoksi. Lähikaupungissa tehdyn välilaskeutumisen ja tankkausreissun jälkeen oli edessä uusi yritys. Me koneen seitsemän matkustajaa sekä lentäjä rukoilimme Jeesusta auttamaan, jotta paksuun pilviverhoon muodostuisi aukko ja kone pääsisi turvallisesti laskeutumaan. Jeesus vastasi ja lentäjä löysi pienen aukon pilvien keskeltä ja ohjasi koneen turvallisesti alas Ukarumpaan.

38 tunnin matkustamisen jälkeen näin rakkaat ystävät lentokentän laidalla odottamassa koneeni laskeutumista. Seitsemän tunnin aikaero, muutaman tunnin yöunet ja lentokoneissa istumiset unohtuivat, kun olin päässyt määränpäähän. Sadeharjujen kotona söimme illallista, tutkimme tuliaisia ja vaihdoimme kuulumisia. Ensimmäinen päiväni Papualla oli ollut varsin jännittävä. Päivän päätteeksi pääsin kokemaan vielä pienen maanjäristyksenkin.

Viikon vierailuni rytmittyi arjen mukaan. Ja se oli hyvä niin, koska olin tullut viettämään aikaa ystävien kanssa enkä turistimatkalle. Aamuisin veimme lapset kouluun ja Jukka lähti töihin. Kaisa oli saanut järjestettyä omat työnsä niin, että vierailuni aikana hänen ei juuri tarvinnut sähköpostin ja puheluiden lisäksi olla työtehtävissä. Kaisan kanssa kävimme päivisin kävelyillä Ukarumpan kylässä, ostoksilla torilla ja kylän ainoassa kaupassa, laitoimme ruokaa, tiskasimme, istuimme kodin terassilla juoden papualaista kahvia ja jutellen. Ruuan laittamiseen ja tiskaamiseen meni yllättävän paljon aikaa, koska useat asiat piti tehdä eri tavalla alusta alkaen kuin Suomessa, jossa kaupasta saa jo puolivalmiina ja käsiteltynä monia asioita. Lasten koulupäivän jälkeen pelailimme erilaisia lautapelejä ja teimme Kulkuri-verkkokoulun tehtäviä. (Kulkuri on ulkomailla asuvan oppilaan etäkoulu, jossa lapsi oppii suomen kieltä ja tarvittaessa kaikkia peruskoulun aineita suomeksi.)

Kaisa oli järjestänyt meille lauantaille kymmenen kilometrin vaelluksen lähistöllä olevalle vuorelle. Paikallinen mies viidakkoveitsensä kanssa oli oppaanamme ja ohjasi meidät joen läpi, pienen kylän halki ja pitkin pieniä polkuja ylös. Ihastelimme kauniita maisemia ja nautimme hiljaisuudesta. Ylhäällä söimme pienet eväät ja lähdimme paluumatkalle.

Sunnuntaina olimme Kaisan ja Marian kanssa lähikylässä jumalanpalveluksessa. Tykästyin erityisesti seurakunnan bändiin, joka soitti varsin taitavasti ja mukaansa tempaavasti. Myös saarna oli todella hyvä. Aiheena oli kadonnut lammas ja kadonnut hopeakolikko. Saarnaaja puhui siitä, miten Taivaassa on ilojuhla jokaisesta kääntyneestä ja kuinka meidän kristittyjen tehtävä on kertoa Jeesuksesta niille, jotka eivät häntä vielä tunne. Oltiin siis lähetyskäskyn ytimessä. Juuri siksihän Sadeharjutkin ovat lähteneet kauas Papualle, jotta mahdollisimman moni ihminen saisi oppia tuntemaan Jeesuksen Vapahtajanaan ja Taivas saisi täyttyä. Tämän saman tehtävän todeksi elämiseen meidät jokainen on kutsuttu.

Ehdin viikon reissuni aikana kokea ripauksen siitä elämästä, jota Sadeharjut Papualla elävät. Olen kiitollinen tästä vierailumahdollisuudesta. Ymmärrän paremmin sitä todellisuutta, jossa ystäväni elävät ja työskentelevät. Suomesta katsottuna moni asia Papualla saattaa vaikuttaa kovin alkeelliselta ja kurjaltakin. Matkani aikana ymmärsin kuitenkin, että asiat eivät aina ole toisessa paikassa huonommin ja toisessa paremmin, asiat ovat vain eri tavalla. Ymmärsin myös jälleen ripauksen Jumalan hyvästä suunnitelmasta, siitä miten Hän kutsuu ihmiset juuri oikeisiin paikkoihin ja tehtäviin. Sadeharjujen paikka on Papualla, minun toisaalla. Jumalan suunnitelmassa on hyvä elää.

-Anu

Kommentit:



Kommentti julkaistaan hyväksymisen jälkeen

Urheilupäivä

Viime perjantaina lasten koulussa vietettiin urheilupäivää. Lapset on jaettu kahteen eri tiimiin, punaiseen ja keltaiseen. Meidän lapset kuuluvat punaiseen joukkueeseen. Jokainen lapsi kilpailee omassa ikäryhmässä ja kolmen parhaan joukkoon sijoittumalla kerää pisteitä omalle joukkueelle. Päivän aikana on myös paljon joukkuelajeja, joissa punaiset kilpailevat keltaisia vastaan ja voittajatiimi kerää pisteet omalle joukkueelle.

Urheilupäivä on iso tapahtuma, jolloin myös vanhemmat ottavat vapaata töistä, jos mahdollista ja tulevat kannustamaan lapsia tai auttamaan eri urheilupisteille. Tänä vuona minä olin auttamassa Helmin ikäisten tyttöjen ryhmää kulkemaan kilpailupisteeltä toiselle ja Jukka oli mittaamassa pallon heiton tuloksia. Päivä oli koko perheelle mukava ja samalla saimme viettää aikaa toisten perheiden kanssa. Päivän aikana on myös mahdollisuus ostaa ruokaa koululta, jota usein paikalliset tulevat myymään tai sitten voi ottaa omat piknik eväät aamulla kotoa mukaan.

Urheilupäivä alkaa Papua-Uuden-Guinean kansallislaululla ja päättyy tulosten julkistamisella. Ennen tulosten julkistamista on päivän viimeisenä koitoksena köydenveto, jota ainakin meidät lapset odottivat kovasti.

 

 

Terveisin,
Kaisa

Kommentit:

Matti Sadeharju - 16.09.2019
Oliko pitkä pussijuoksu?

Jukka - 17.09.2019
Pussihyppely se kuulemma on, koska säkin kanssa ei pysty juoksemaan. Olisko ollut 50 metriä.



Kommentti julkaistaan hyväksymisen jälkeen

Ajokorttia hakemassa

Viime viikolla kävimme vihdoinkin uusimassa vanhentuneet ajokortit. Yritimme sitä jo heti alkupäivinä, kun olimme palanneet Papualle, mutta silloin ajokortti toimisto oli kiinni. Silloin oli jotkut vaalit ja työntekijät laskivat ääniä. Viime viikolla teimme uuden reissun kaupunkiin. Olimme toimistossa aamulla yhdeksän jälkeen ja ovet olivat auki, mutta työntekijä ei ollut paikalla. Toiselta luukulta löysimme työntekijän, joka sanoi että ajokorttitoimiston piti aueta jo kahdeksalta, mutta työntekijä ei ole vielä tullut paikalle. Lähdimme sitten tekemään ostokset, joita olimme suunnitelleet samalle reissulle. Palasimme tunnin päästä takaisin poliisiasemalle ja tällä kertaa virkailija oli paikalla. Uusiminen ei vienyt onneksi paljoa aikaa ja nyt saamme taas ajaa autoa. Tosin meillä ei ole omaa autoa, joten kovin usein autolla ei tule liikuttua.

Samalla reissulla kävin myös rekisteröimässä puheliliittymän ja puhelinkin toimii hieman paremmin.

 

Kommentit:

Eevi - 16.09.2019
Saitteko ajokortin?

Jukka - 17.09.2019
Toisella yrittämällä saatiin.



Kommentti julkaistaan hyväksymisen jälkeen

Päivän kuva

Meidän tyynyt ovat olleet tunkkaisia jo pidemmän aikaa. Kun tulimme takaisin Ukarumpaan, niin yritin pestä suurimman osan tyynyistä, koska monet olivat tunkkaisia ja homeisia. Osa niistä piti heittää pois. Meidän aikuisten tyynyt jäi pesemättä heti alkuun ja nyt olen parina aamuna haistellut homeen hajua niistä. Ajattelin heittää ne koneeseen ja alla lopputulos toisesta tyynystä. Olemme vakasti harkinneet uusien tyynyjen ostamista, mutta mistään läheltä emme niitä saa ja tilaamiseen menee aikaa useampi viikko, joten se on aina jäänyt. Mutta nyt kai pitää laittaa uudet tyynyt tilaukseen, että edes jossain vaiheessa saisimme paremmat tyynyt.

Kommentit:



Kommentti julkaistaan hyväksymisen jälkeen

Töitä

Viime viikolla kirjoitimme uuden ystäväkirjeen täältä PUGista. Jos sinulle ei vielä tule meidän kirjeet, mutta haluaisit saada ne, niin voit liittyä postistuslistalle täältä https://sadeharju.net/tule-mukaan/

Olemme päässeet jälleen töiden alkuun täällä Ukarumpassa. Minun on tarkoitus aloittaa uudessa tehtävässä koordinoimaan uutta projektia. Erilaisten henkilöstömuutosten takia projekti ei ala ennen joulua. Tällä viikolla olin mukana palaverissa, mistä sain paljon hyödyllistä tietoa tulevasta työstäni. Tapaamisessa oli mukana yksi henkilö, joka on ollut eri paikassa vetämässä samanlaisia kursseja, joita projektissa on tarkoitus olla. 

Kursseilla on tarkoitus opettaa suullisesti tiimejä kääntämään eri raamatun kertomuksia (engl. oral bible storytelling). Saimme hyödyllistä tietoa miten asioita olisi hyvä tehdä sekä kuulimme erilaisista haasteista, joita he ovat kohdanneet vastaavassa työssä. Minun on tarkoitus hoitaa projektin erilaisia käytännön asioita. Syksyn aikana pääsen varmasti alkuun erilaisissa paperitöissä, vaikka varsinainen projekti ei vielä alakaan. Erilaisten dokumenttien valmisteluihin ja niiden hoitaminen Amerikkaan rahoittajalle hyväksyttäväksi vie oman aikansa.

Ennen tämän uuden projektin alkua minua pyydettiin mukaan Vanhan testamentin projektiin avustamaan, missä työskentelin viime vuonna ennen Suomeen paluuta. Viimeiset kolme viikkoa olen ollut auttamassa tiimejä äänitysten kanssa. Torstaina oli kurssin viimeinen päivä ja kokoonnuimme yhteen kurssilaisten ja työntekijöiden perheiden kanssa päivälliselle. Kurssi pidettiin Ukarumpan koulutuskeskuksessa.

-Kaisa

Kommentit:



Kommentti julkaistaan hyväksymisen jälkeen

Kotona jälleen

Pääsimme viimein viime viikon maanantaina perille kotiimme Ukarumpassa. Ensimmäinen viikko on mennyt mukavasti ja on ollut kiva tavata paikallisia ystäviä sekä lähettitovereita. Tuntuu, että olemme palanneet kotiin. Aika on kulunut lähinnä laukkujen ja laatikoiden purkamiseen sekä kodin laittamiseen. Meillä on ollut hieman ongelmia nettiyhteyden kanssa, joten blogin päivittäminen on venynyt.

Kuva on keittiöstämme, jonka ikkunasta näkyy talon vintiltä kaivavamme säästössä olleet tavarat. Vaatteet ja tavarat olivat säilyneet hyvinä vuoden, koska vintti on kuuma ja suhteellisen kuiva paikka. Ikkunasta mainittakoon, että olemme monta kertaa suunnitelleet sen poistamista ja astiankuivauskaapin rakentamista tilalle. Olemme kuitenkin tyytyneet kuivauskaapittomaan taloon. Kaikkialla maailmassa ei sellaisesta ylellisyydestä tiedetä.

Ikkunssa näkyy myös kalterit, koska ikkuna ei ole yhtenäistä lasia, vaan säleikkö, jonka voi kääntää auki koko ikkunan alueelta. Kalterit pitää ylimääräiset poissa talosta, koska ikkunat itsessään on helppo purkaa auki.

Kuvassa näkyy myös vedensuodatin, jolla suodatamme katolta rännejä pitkin tankkiin kerätyn veden juomakelpoiseksi. Sadevesi on juomakelpoista ilman suodattamistakin, mutta välillä katto, rännit ja vesitankki eivät ole niin puhtaita, että viitsisimme vettä sellaisenaan juoda.

Kuvassa näkyvät mansikat ja vihannekset on huuhdeltu miedolla kloorivedellä ylimääräisten pöpöjen tappamiseksi. Salaatit on valumassa astiankuivaustelineessä, jota meillä ei olisi, jos meillä olisi astiankuivauskaappi.

Kuvassa näkyy myös suomesta tuotuja tiskiharjan vaihtopäitä, (joskin toinen niistä on hyvin piilossa, löydätkö?) Tiskiharjan varren olimme pakanneet vintille edellisellä työkaudella. Epäilimme jo muistiamme, kun vartta ei alkanut kuulumaan, mutta se löytyi lopulta viimeisestä laatikosta.

Kahvinkeitin on suomalaisille tietysti tuttu, mutta sen sijaan kaikki ei vielä tiedä, että täällä Papualla tuotetaan paljon kahvia. Saamme siis juoda täällä hyvää ja tuoretta kahvia. Täällä Ukarumpassa on myös kahvinpaahtamo, jonka tuotolla tuetaan Kamano-Kafe kielialueen raamatunkäännöstyötä. Lieneekö kielen nimi sattumalta tuollainen, en tiedä.

-Jukka

Kommentit:



Kommentti julkaistaan hyväksymisen jälkeen

Kohti PUGia

Nyt olemme saaneet levätä kolme päivää Singaporessa ja jatkamme matkaa kohti Papua-Uusi-Guineaa. Olemme iloisia, että varasimme tälle matkalle kolmen yön pysähdyksen. Pysähdys tuli tarpeeseen, koska lähtömme oli niin stressaava viimeiseen asti. Näiden kolmen päivän aikana olemme saaneet uida paljon, nähdä hieman kaupunkia ja levätä. Olemme myös vähitellen ymmärtäneet, että tosiaan pääsimme lähtemään. Seuraava etappi on PUGin pääkaupunki Port Moresby, missä olemme yhden yön ja maanantai-iltapäivällä pitäisi olla perillä Ukarumpassa.

-Kaisa

Kommentit:



Kommentti julkaistaan hyväksymisen jälkeen

Matkaan

Pääsimme kuin pääsimmekin eilen matkaan suunnitelmien mukaan. Emme ole ehtineet päivittämään tilannetta, kun olimme kiireisiä pakkaamisen, Kansanlähetyspäivien ja lääkärikäyntien takia. Helmiltä ei löytynyt mitään vakavaa. Viime viikolla lääkäri määräsi lisää tutkimksia jotka tehtiin eilen. Odottelimme iltapäivään asti tuloksia ja jännitimme, että päästäänkö lähtemään. Nyt olemme Singaporessa pari päivää leipäilemässä ja ihmettelemässä, että tosiaan pääsimme lähtemään. Kiitos teille rukoustuesta!! Jälleen saimme todeta, että yksin emme voisi lähteä matkaan ja että yksikään lähtö ei ole itsestäänselvyys.

-Kaisa

Kommentit:



Kommentti julkaistaan hyväksymisen jälkeen

Viisumit saatu, mutta myös uusi mutka matkaan

Saimme passit eilen takaisin sisältäen uudet viisumit. Iloitsimme viimeisen hidasteen ratkeamista lähtöömme liittyen.

Uusia kysymysmerkkejä näyttää kuitenkin ilmaantuvan. Helmillä oli tänään kontrollikäynti hammaslääkärissä liittyen leukanivelen kipuihin. Hammaslääkäri kehotti menemään vielä tapaamaan erikoislääkäriä asiaan liittyen. Saimme ajan tälle iltapäivälle.

Rukoillaan Helmin puolesta tässä asiassa. On suuri mahdollisuus, että lähtömme viivästyy, jos lääkäri toteaa tarpeen jatkotutkimuksille tai hoidolle.

Kommentit:



Kommentti julkaistaan hyväksymisen jälkeen

Lähtökuopissa

Lapset mökillä Lappajärven rannalla.

Olemme valmistautumassa jälleen lähetyskentälle lähtöön. Suomessa vietetty vuosi on takana ja olemme siihen tyytyväisiä.

Viime viikot olemme tyhjentäneet jälleen kotiamme, pakanneet omia tavaroita sekä varastoon että matkalaukkuihin. Olemme lähtövalmisteluiden lomassa myös tavanneet paljon ystäviä ja sukulaisia. Sen lisäksi olemme yrittäneet päästä eroon suomessa olleista työtehtävistä, jotta muut pystyvät niitä tarvittavilta osilta jatkamaan.

Viisumeita odotellaan

Viisumihakemuksia täyttämässä Sampolassa, Ryttylän lähetyskeskuksella.

Vielä, ennen kuin pääsemme lähtemään, tarvitsemme passimme takaisin Brysselistä. Lähetimme ne Papua-Uuden-Guinean suurlähetystöön viisumihakemusten kanssa. Passeihimme tulee hieno keltainen sivu, jossa on viisumien tiedot.

Kuulimme Papualta, että meidän viisumit oli hyväksytty, joten aloimme odottaa niitä viime viikolla. Ehdimme kuitenkin jo huolestua, kun niistä ei alkanut kuulumaan ja lähtöön on aikaa enää muutama arkipäivä. Saimme suurlähetystöön soittamalla seurantakoodin lähetykselle, josta selvisi, että passit on tosiaan lähetetty matkaan aikaisin, mutta paketti on seissyt pitkään suomessa lentokentän postiterminaalissa.

Juuri hetki sitten, seurantakoodilla lähetyksen tilannetta jälleen kerran katsoessani huomasin, että paketti on merkitty suomeen saapuneeksi ja se on kirjattu Suomen postin kuljetettavaksi. Tämä tieto helpotti meitä paljon, mutta edelleenkin asian puolesta on hyvä rukoilla. Montaa päivää ei enää ole hukattavaksi tässä prosessissa.

Jos kaikki järjestyy ajallaan, lähdemme matkaan 9.7., eli heti Kansanlähetyspäivien jälkeisenä tiistaina. Vietämme kolme yötä Singaporessa, jossa saamme hieman levähtää ja lievittää varmasti edessä olevaa aikaeroväsymystä. Singaporesta jatkamme matkaa 13.7. ja perille Ukarumpaan saavumme 15.7.

Pyydetään Jumalalta johdatusta ja viisautta viimeisiin päiviin Suomessa, sekä sen jälkeen matkalle ja uuteen työkauteen.

Kommentit:

Jukka - 28.06.2019
On ollut ilo saada kommentteja moniin kirjoituksiin. Tervehdykset ilahduttavat ja rohkaisevat työssä ja kirjoittamisessa. Kiitos niistä teille, ystävät.



Kommentti julkaistaan hyväksymisen jälkeen