Rauhallista pääsiäisen aikaa kaikille

Pätkä pääsiäiseksi:

Rauhallista pääsiäisen aikaa kaikille blogin seuraajille.
Kiitos kaikille jotka olette meidän elämää seuraamassa ja meitä rukouksin tukemassa.

-jukka

Kommentit:



Kommentti julkaistaan hyväksymisen jälkeen

Lupsakat terveiset Savosta

Kahtena huhtikuun ensimmäisenä viikonloppuna vierailimme Kuopiossa. Ensiksi olimme Kallaveden seurakunnassa ja viime sunnuntaina Tuomiokirkko seurakunnassa. Molemmissa kirkoissa olimme ensiksi messussa mukana ja sen jälkeen meillä oli lähetystilaisuus. Viime sunnuntaina olimme myös Kuopiossa Kansanlähetyksen Sanan ja yhteyden illassa. Tilaisuuksissa oli jälleen kerran mukava tavata lähettäjiä ja saada heiltä rohkaisua.

Bonuksena viime viikonlopun reissulle oli ystäviemme häät Lahdessa. Lauantaina olimme ensikisi juhlissa ja sieltä jatkoimme sitten matkaa Varkauteen.

Reissujen aikana olemme majoittuneet minun sukulaisten luona Leppävirralla ja Varkaudessa. Äitini siskot asuvat siellä ja ovat sopivasti matkan varrella. On ollut kiva tavata heitä ja lapset ovat nauttineet tätien ja setien huomiosta ja leikeistä heidän kanssaan.

Toki tälläiset reissut vievät myös voimia. Pienten lasten kanssa matkustaminen ja useissa tilaisuuksissa kiertäminen ei ole aina yksinkertaista, mutta hyvin olemme tähän asti selvinneet. Tosin kirkon penkissä paikallaan pysyminen ei ole aina helppoa… Onneksi lapset tykkäävät matkustamisesta ja ovat tottuneet istumaan autossa ja tapaamaan ihmisiä. Usein lapset leikkivät kotonakin pakkaamista ja yökyläilyä, taitaa olla jo lähetyslapsen identiteettiä 🙂 Leevi ja Helmi juuri keskustelivat tuossa vieressä matkustamisesta. Leevi kysyi Helmiltä, että onko kiva matkustaa ja Helmi vastasi JOO! Leevi kertoi, että on monen monta matkaa vielä edessä ja sitten lähtivät leikisti retkelle.

Pääsiäisen vietämme kotona rauhoittuen ja ensi viikolla suuntaamme Pohjois-Karjalaan.

Siunattua pääsiäisen aikaa!

Kaisa

Kommentit:



Kommentti julkaistaan hyväksymisen jälkeen

Terveiset Kontiolahdelta ja Lieksasta

Perjantai-aamuna pakkasimme auton ja ajelimme Pohjois-Karjalaan kevään ensimmäisille seurakuntavierailuille. Vierailujen lisäksi saimme viettää aikaa mummolassa,  kävimme kummipojan synttäreillä ja ystävien luona kylässä. Tiivis,  mutta ehdottomasti hyvä viikonloppu.  Tänään kotimatkalla takapenkillä oli hiljaista useamman tunnin,  reissu taisi verottaa siis lapsiltakin voimia,  kun uni maistui.

Perjantaina olimme mukana Kontiolahdella lähetysillassa. Illassa kerroimme kuulumisiamme ja tulevasta työstämme. Illassa saimme myös maistaa etiopialaista iltapalaa,  injeraa ja linssiwottia. Oli hyvää! Injera leipään oli käytetty etiopialaisittain teff-viljaa. Erityiskiitokset lähetyssihteerille mahtavasta ideasta ja vaivannäöstä!

Sunnuntaina meidät siunattiin matkaan Lieksan kirkossa. Jukka saarnasi messussa ja messun jälkeen olimme mukana lähetystilaisuudessa sekä vielä iltatilaisuudessa.  Molemmissa paikoissa lähetyksen ystäviä oli  paikalla mukavasti ja tunnelma oli kodikas ja rohkaiseva.

Tässä vielä pätkä Pekka Simojoen laulua,  jonka Pohjois-Karjalan piirinjohtaja Ville lauloi meille Lieksassa.
” Jos nyt Jeesus uskon liekin sytyttänyt sinuun on, häntä seuraa, tie minne viekin. Et ole yksin, et ole turvaton. Herran liekin anna palaa! Anna kasvaa rakkauden, kunnes tuli valtaa alaa ja valo saapuu luo jokaisen.”

Kiitos,  että olette lähettämässä meitä!

Kommentit:



Kommentti julkaistaan hyväksymisen jälkeen

Helmi 2v ja työlupaprosessi

Meidän ihana Helmi täytti tammikuussa 2-vuotta ja juhlistimme synttäreitä perheen ja ystävien kanssa. Helmi nautti vieraista ja herkuista, myös lahjat olivat mieleisiä, erityisesti yksi uusi nukke on saanut  Helmiltä paljon hyvää hoitoa 🙂 Helmin kasvaessa olemme huomanneet kuinka pitkä matka on kuljettu siitä, kun ensimmäisen kerran olimme ottaneet askeleen lähemmäksi lähetyskurssia. Helmin ollessa viikon ikäinen, olimme täällä Ryttylässä lähetyskurssihaastatteluissa. Sen jälkeen kävimme lähetyskurssin toisten kurssilaisten kanssa, joista tulikin meille läheisiä ystäviä. Pian tiemme erkanevat ja lennämme eri puolille maailmaa.

Viime päivinä olemme seuranneet muiden kurssilaisten lähtötohinoita, sillä osa heistä lähtee jo ensi viikolla kentälle. Sivusta seuratessa on tullut sellainen olo, että pääsisipä pian itsekin jo lähtemään. Samalla tajuaa myös sen suuren muutoksen, jonka edessä olemme. On ollut hienoa tutustua ihaniin ihmisiin ja huomata kuinka Jumala on eri tavoilla kutsunut meistä jokaisen työhönsä mukaan. Tuntuu haikealta hyvästellä läheisiksi tulleita kurssikavereita, niin tiiviisti olemme yhdessä viimeiset 1,5 vuotta eläneet.

Myös meidän lähtövalmistelut ovat täydessä käynnissä, parhaillaan työlupaa varten paperimme kiertävät jossain päin maailmaa. Ensiksi ne ovat menneet ulkoministeriöön, sieltä Etiopian suurlähetystöön Tukholmaan ja sitä kautta Etiopiaan. En tiedä kuinka kauan tuo prosessi kestää, mutta se selviää kevään aikana. Työlupien saaminen Etiopiaan ei ole itsestäänselvyys, joten jatketaan rukousta, että saisimme ne.

Kaisa

Kommentit:



Kommentti julkaistaan hyväksymisen jälkeen

Hyvää alkanutta vuotta!

Uusi vuosi on vierähtänyt käyntiin ja on jo hyvässä vauhdissa. Jukka aloitti työt heti vuoden vaihteessa ja minä olen opetellut taas kotiäidin elämää. Alkuvuosi on mennyt lähinnä sairastellessa. Kaikki lapset ovat olleet vuorotellen kipeänä, korvatulehduksia, silmätulehduksia, kuumetta ja flunssaa… Mutta nyt olemme olleet jo muutaman päivän terveitä ja päässeet normaali arkeen kiinni. Olen iloinnut siitä, että saan taas viettää aikaa lasten kanssa ja puuhastella päivät heidän kanssaan. Toki päivät ovat myös voimia kuluttavia, kun kolme alle 4-vuotiasta pitää kiireisenä 🙂 On ollut kiva, kun Jukka voi tulla ruokatauolla kotiin syömään ja saamme viettää pienen hetken keskellä päivää yhdessä koko perhe.

Viikkoa rytmittää päiväherho ja muskarit. Leevi aloitti viime viikolla seurakunnan päiväkerhon ja on viihtynyt siellä hyvin, kerho on kahdesti viikossa. Leevi jatkaa myös tuttua muskaria tiistai-iltaisin. Helmikin pääsi tänään ekaa kertaa muskariin minun kanssa. Helmi oli siitä tosi innoissaan! Ennen joulua Helmi oppi laulamaan ensimmäisiä lauluja ja muskarissa oli hauska laulaa ja leikkiä tuttuja sekä uusia lauluja. Helmistä on kasvanut myös aikamoinen tarinankertoja, kun on oppinut puhumaan pidempiä lauseita. Lennikin kasvaa ja kehittyy hurjaa vauhtia. Hän on touhukas vauva ja on oppinut liikkumaan lattialla selällään, jaloilla potkien. Hän osaa jokellella ja hymyillä meille valoittavasti 🙂

Tuleva kevät pitää sisällään myös Etiopiaan muuttoon valmistautumista sekä seurakunta- ja piirivierailuja. Kalenteristamme näet, missäpäin Suomea liikumme. Etiopiaan lähtöönkin valmistaudumme vähitellen. Viime viikolla teimme meille kaikille passihakemukset ja olemme tilannneet erilaisia papereita työluvan hakemista varten. Rokotusurakkaa aloitimme jo ennen joulua ja se jatkuu pitkin kevättä. Vähitelleen se muutto siis lähestyy!

Rukousaiheita:
– terveys (erityisesti lasten terveys)
– työlupaprosessi
– rokotukset
– Jukan työt

Kiitos perheemme joulumuistamisista, ne ilahduttivat kovasti! Tässä vielä pari kuvaa joulun ajalta.

-Kaisa

Kommentit:



Kommentti julkaistaan hyväksymisen jälkeen

Lottovoitto

“On lottovoitto syntyä Suomeen”, sanotaan. Kyllähän tämä suomalaisuus hieman siltä näyttääkin. Meillä Suomeen syntyneillä on hieno mahdollisuus elää yltäkylläinen elämä. Luulen kuitenkin, että suomalaisuudessa on kyse jostain vielä suuremmasta. Pikavoiton sijaan meidän mahdollisuuksissa on kyse kovasta työstä ja Jumalan siunauksesta.
Meille suomalaisille on annettu maa jonka jonka eteen isämme ja äitimme ovat tehneet valtavasti työtä. Työtä on tehty pitkään ja tunnollisesti, jotta meille on voitu jättää perinnöksi kaikki tämä. Erityisesti näin itsenäisyyspäivänä täytyy muistaa kansamme sankareita, jotka puolustivat maatamme vihollisen hyökätessä ja antoivat kalliin uhrin, jotta meillä olisi oma maa. Ja erityisesti, jotta meillä olisi tässä maassa vapaus julistaa Jumalan suuria tekoja.
Tämän lisäksi saamme kiittää vanhempiamme, jotka ovat antaneet meille kodit, joissa olemme saaneet riittävästi rakkautta osaksemme. Nämä ovat mielestäni kaikkein suurimmassa osassa, kun meille suomalaisille on annettu hyvät eväät elämään.
Kaiken tämän on Hyvä Jumala tahtonut antaa meille, pohjoiselle kansalle maailman äärilaidalla. Ja paljon enemmänkin. Todellinen “Jumalan lahja” on taivaan kansalaisuus, joka on meille lahjoitettu Jeesuksen sovitustyön hinnalla.
Kun olemme näin paljon saaneet, kuinka voisimme olla jakamatta sitä kaikille maailman kansoille?
-Jukka

Kommentit:



Kommentti julkaistaan hyväksymisen jälkeen

Juhlaa

Viime viikon tiistaina vietimme lähetyslinjalaisten ja Nummelan perheen kanssa 60-v juhlia. Sillä Jukka ja lähetyskurssimme Eeva täyttivät molemmat 30-v viime viikolla. Ensiksi kävimme syömässä etiopialaisessa ravintolassa ja sen jälkeen tulimme meille viettämään iltaa sekä syömään kakkua. Etiopialaisessa ravintolassa saimme esimakua siitä, millaista ruokaa tulemme tulevaisuudessa syömään. Etiopiassa paikalliset syövät lähes aina injeraa ja wottia. Injera on letun tapainen leipä, johon laitetaan kastiketta eli wottia. Kastikkeita on paljon erilaisia, kasviksista ja lihasta tehtyjä. Ruokaa syödään repimällä letusta palasia ja kastamalla sitä kastikkeeseen. Ruoka oli ihan hyvää, mutta vaatii ainakin minulle totuttelua 🙂

Toisen kerran pääsimme juhlimaan viikonloppuna, kun pieni Lenni-poikamme kastettiin kristittyjen joukkoon, Jumalan lapseksi. On hienoa, kun saamme jättää Lenninkin elämän Jumalan hyviin käsiin.

Myös kolmannessa uutisessamme on aihetta kiitokseen ja juhlaan! Lauantaina oli Kansanlähetyksen liittohallituksen kokous ja siellä varmistui se, että pääsemme ensi kesänä lähtemään Etiopiaan, jos Herra suo. Samassa kokouksessa päätettiin myös se, että Jukka aloittaa työt tammikuussa täällä Ryttylässä.

Tällaisia ilon aiheita tällä kertaa 🙂

-Kaisa

Kommentit:



Kommentti julkaistaan hyväksymisen jälkeen

Kehitystä oikealle perustalle

Olen opiskellut tämän viikon ulkoministeriön kehityspolitiikan ja kehitysyhteistyön peruskurssilla. Aiheena on ollut Suomen tekemä kehitystyö ja sen tavoitteet.
Suomelle tärkeimpiä teemoja on sukupuolten välinen tasa-arvo, eriarvoisuuden vähentäminen ja ilmastokestävyys. Lisäksi kaikessa toiminnassa lähtökohtana ja perustana on ihmisoikeudet. Lisäksi työssä pyritään aina kestävään kehitykseen.
Kaikki Suomen painottamat asiat ovat todella hienoja ja tärkeitä, mutta samalla minulle on noussut epätoivoinen tunne koko kehitystyöhön. On todella vaikeaa osallistaa kehitysmaiden ihmiset johonkin mihin he eivät ole tottuneet, eivätkä näe välitöntä hyötyä. Etenkin afrikassa panostaminen tulevaan on toisarvoista nykyisten tarpeiden rinnalla, eikä asioiden kehitystarpeita ymmärretä.
Suomi ja muut länsimaat pyrkivät saamaan kehityksestä kestävää osallistamalla paikallisia kehitystyöhön. Esim. kiinalaiset ovat tunnettuja työstä, jossa paikallisia ei osallisteta, vaan työn tekee kiinalaiset. Tällöin kehitysmaiden osaaminen ei kehity. Tähän verrattuna Suomen tavoite on hyvä, vaikkei olekaan hetkellisesti tehokkain.
On kuitenkin ainakin yksi hieno keino saada aikaan muutosta. Mielestäni paras keino muuttaa kehitysmaiden ihmisten asenteita tässä asiassa on julistaa evankeliumia. Elinolojen kehitys ei ole tietenkään evankeliumin julistamisen ykköstarkoitus. Evankeliumin paljon tärkeämpi tehtävä liittyy ihmisten suhteeseen Jumalan kanssa. Se on kuitenkin myös kirkkaasti paras keino saada ihmiset rakastamaan toisistaan. Silloin ihmiset myös kehitysmaissa välittävät toisistaan.

Saadessamme rahoitusta Suomen valtiolta, emme voi kuitenkaan yhdistää evankeliumin julistamista kehitysyhteistyöhön. Saamme julistaa evankeliumia ja tehdä kehitysyhteistyötä eri yhteyksissä. On kuitenkin tiedostettava, että saamme olla avoimesti kristittyjä, myös tehdessämme kehitysyhteistyötä.

Tärkeintä on perustaa moraali ja ihmisarvo Jumalaan, eikä pyrkiä siirtämään näitä arvoja lännestä ilman perustaa. Länsimaissakin sekä kehityksen että ihmisarvon perusta on kristinuskossa. Oikealle perustalle voi paljon helpommin lähteä rakentamaan ihmisarvoista kehitystyötä.
Ei ole tehokasta viedä meidän saamia hyviä hedelmiä kehitysmaihin, vaan hedelmäpuun täytyy kasvaa siellä.
-Jukka

Kommentit:



Kommentti julkaistaan hyväksymisen jälkeen

Uusi perheenjäsen

15.10. syntyi perheeseemme uusi jäsen. Pieni mustatukkainen poika syntyi hieman ennen kello kymmentä. Edellisenä yönä menimme Kaisan kanssa sairaalaan ja jätimme lapset kotiin. Ajankohta syntymälle oli sopiva kun lapset saivat jäädä nukkumaan papan ollessa vierailulla. Hieman meitä mietitytti miten lapset reagoisi jos heräisivät yöllä, emmekä me olisi kotona. Yö meni lapsilla kuitenkin erityisen hyvin ja he nukkuivat koko yön heräilemättä.

Pienen vauvamme syntyessä kätilöt totesivat vauvan olevan iso. Painoa pienelle oli kertynyt 4630g ja pituutta 57cm. Kaisan ja vauva viettivät pari ensimmäistä päivää sairaalassa erityisesti imetystä käynnistellessä. Nämä pari päivää sain itse viettää paljon aikaa Leevin ja Helmin kanssa kotona. Uuden lapsen syntymän lisäksi minulle tuotti iloa nuo hetket lasten kanssa. Kaikki meni hyvin myös heidän kanssa, eikä lasten ikävä äitiä kohtaan ollut liian suuri. Itse koin erityistä iloa koko perheestä uudessa tilanteessa. Saamme kiittää Jumalaa tästä suuresta
lahjasta jonka olemme perheessämme saaneet.

 Kiitokset kaikille meidän puolesta rukoilleille. Kaikki on mennyt lapsen syntymään liittyen hyvin.

-Jukka

Kommentit:



Kommentti julkaistaan hyväksymisen jälkeen

Odottelua


Laskettu aika lähestyy ja malttamattomina odottelemme edelleen vauvan syntymää. 🙂 Odotuksen ja jännityksen keskellä olemme kuitenkin opiskelleet ja yrittäneet käyttää päivät tehokkaasti opiskeluihin ennen vauvan syntymää. Paljon on tehtäviä, joten paremmin ne onnistuvat vielä ennen kuin vauva syntyy.

Suurena kiitosaiheena meillä on, että olemme saaneet perheellemme lähettisihteerin. Lähettisihteeriksemme lupautui Kirsti Kukkonen Polvijärveltä. Ja olemme hänestä erittäin iloisia ja kiitollisia!
Viime viikolla kävimme jälleen palaverissa tulevaisuuden näkymistämme Etiopiassa. Aiemmin olemme kertoneet, että olisimme menossa Airan kaupunkiin, mutta suunnitelmat ovat muuttuneet. Näillä näkymin suuntaisimmekin kielikoulun jälkeen Jimmaan, missä Kansanlähetyksellä on tällä hetkellä työtä ja työntekijöitä. Jimman alueella on ainakin kummilapsiprojekti, jota ollaan laajentamassa ja siinä voisimme olla mahdollisesti mukana.

Lasten suosikkipuuha syksyllä on ollut retkeily.
Syyskuussa kyläilimme siskoni Annin luona vehmaalla ja
lapset pääsivät Annin ja Fanni-koiran kanssa eväsretkelle.

Myös ensi kevään suunnitelmat ovat hieman auki. Yksi vaihtoehto on, että lähtisimme muutamaksi kuukaudeksi kielikouluun Englantiin. Mutta emme ole vielä varmoja siitä. Päätös pitäisi tehdä melko nopeasti, sillä olisimme lähdössä tammikuussa alkavalle kurssille. Muutto Englantiin olisi aika iso muutos meille kaikille, joten pidämme parempana vaihtoehtona, että opiskelisimme keväällä vielä täällä Ryttylässä itsenäisesti englantia. Tulevaisuuden kuviot ovat siis auki, joten niitä saa muistaa rukouksissa. Tarvitsemme viisautta päätöksiin.

-Kaisa

Kommentit:



Kommentti julkaistaan hyväksymisen jälkeen